Päivä Teatterilinjalla (vol1)

Runoilija Jeanina

Tyhjä sali, verhot ovat kiinni, kun ovesta saapuu ensimmäinen oppilas, nimeltään ​Jussi​ (Hän kävelee tikkusuorin jaloin ja kun hän puhuu, hänen kätensä ovat koko ajan selän takana).
Hän hakee keittiöstä kahvikupin ja alkaa hörppimään siitä.
Toinen oppilas, nimeltään ​Hanna​, saapuu (Hänelle ominaista on se, että hän vaikuttaa hyvin mietteliäältä ja hänen lempisanansa onkin “Mjoo”, jota hän käyttää joskus sopimattomissakin paikoissa). Hanna kävelee paikalleen istumaan ja istahtaa siihen. Sisään saapuu vielä kaksi oppilasta; ​Liisa​ (puhuu narisevalla äänellä, Andy McCoy-tyylisesti) ja ​Pekka​ (jolle ominaista on käyttää käsiään puhuessaan niin, että välillä vaikuttaa jopa siltä, kuin tämä yrittäisi samalla huitoa kärpästä pois)


Huomenta

Huomenta

Mitä meidän oli tarkoitus tehdä tänään?

Olikohan se niin, että tänään tulee se Juho Murhe meitä opettamaan.

Kuka se on?

Joku ohjaaja kai. Niin muistelisin jonkun kertoneen.

Mjoo

Ainiin. Päästäänköhän me tekemään näytelmää?

Sen näkee kai sitten kun opettaja tulee paikalle.

Sisään tulee kolme oppilasta lisää. ​Kirsi​ (jolle ominaista on yliselvästi artikuloiva puhetyyli), Tarja​ (kävelee takakenossa, lantio edellä. Seisoessaan paikallaan, nostaa kädet lantiolle) ja Ville​ (joka keskittyy kovasti hiuksiinsa. Hän nauttii niiden heittelystä puolelta toiselle). Joku voi hakea keittiöstä kahvia, istuvat paikalleen.

Miten viikonloppu meni?

Oli ihan mukavaa, meillä oli bileet.

Ai tällaisena aikana? Ketä siellä oli?

Minä ja mun kolme parasta kaveria.

Kävitkö jo testeissä?

En käyny, enkä ajatellu ees mennä.

Opettaja​ saapuu. Hänellä on nukkavieru villatakki ja verkkarit. Ja silmälasit nenällä. Hän kävelee kramppaavin liikkein keskelle oppilaita

Hyvää huomenta oppilaat. Minä olen Juho Murhe ja opetan teille tämän viikon sitä, miten näytelmä ohjataan. Tänään jaan teidät pienryhmiin ja jaan teille plarit. Montakos teitä on paikalla? ​(laskee sormella osoittaen:​ yksi.. kaksi.. kolme.. neljä.. viisi.. kuusi.. seitsemän). Eihän seitsemää saa tasan mitenkään.

Opettaja tuskastuu ongelmansa edessä ja alkaa raastaa hiuksiaan. Samalla hän yrittää epätoivoisesti ratkaista dilemmaa jonka eteen hän on joutunut. Silloin sisään saapuu kaksi oppilasta lisää ​Santtu​ (joka kantaa koko ajan mukanaan muistikirjaa ja kirjoittaa siihen kaiken mahdollisen, mitä kuulee) ja ​Harri​ (joka liikkuu kömpelösti, ikäänkuin olisi iältään 123-vuotias ja oppinut juuri kävelemään)

Kahdeksan.. yhdeksän.. Hienoa, tulitte pelastamaan meidät. Nyt voimme jakautua kolmen hengen ryhmiin.

Oppilaat jakautuvat kolmeen kolmen hengen ryhmään.

Minä haluan samaan ryhmään Tarjan kanssa

Mjoo

Pekka, ollaanko samassa ryhmässä?

Liisa, tuletko meidän ryhmään?

Voinko tulla teidän kanssa?

Tuu vaan. Sit alkaa olla ryhmät kasassa.

Jokainen ryhmä saa yhden plarin.

Noniin, nyt on plarit jaettu. Lukekaa ryhmissä keskenään vuorotellen

Mjoo

Oppilaat alkavat kolmessa ryhmässä lukea Limingan ihme -plaria siten, että sanoista ei saa mitään selvää, koska he lukevat eri kohdista ja yhtä aikaa. Siten, että omassa ryhmässä vain yksi on äänessä.

Eihän tästä saa mitään selvää. Olette ihan surkeita näyttelijöitä. Tarvitsen tauon ja käyn tässä lenkillä. Lukekaa sitä plaria sillä aikaa, mutta tehkää se hiljaa niin etteivät aaveet häiriinny.

Opettaja poistuu ja oppilaat jäävät keskenään katsomaan hölmistyneen näköisinä poistuvan opettajan perään.

Mjoo

Pitäiskö meidän nyt kuitenkin lukee tätä plaria?

Kyllä varmaan

Oliko meillä joku kotitehtävä?

Ei oo kotitehtäviä ollut kolmeen viikkoon.

Voitaisko me ajatella että jos nyt kuitenkin luettaisi tätä plaria?

Mjoo

Opettaja tulee takaisin tukka sekaisin ja silmälasit vinossa. Oppilaat ovat niin keskittyneet Plarin lukemiseen etteivät he huomaa opettajan saapumista.

Noniin, jaetaan roolit.

Pekka, sinä olet everstiluutnantti. Jussi esittää Vääpeli Tattia. Kirsi saa olla Taimi Mäntykangas. Taavettia esittää Harri. Ja te muut esitätte kaikkia jäljelle jääneitä rooleja.

Haluan kyllä aktiivisemman roolin.

Voisko tää olla tanssija tai jotain?

Mitä tää kettu ajattelee ku tää tulee metsästä?

Hei meillä on ruokatauko.

Mjoo

Oppilaat valmistautuvat syömään lähtöön ja opettaja jää istumaan paikalleen, kun koko luokka tyhjenee. Opettaja puhuu itsekseen ja puheen aikana poistuu.

Mahtaneeko tästä tulla yhtään mitään? Kun on ihan saamattomia nämä ihmiset ja näitä pitäis muka opettaa. Ei taida onnistua minullakaan, vaikka olenkin maankuulu ohjaaja. Toisaalta minä pidän haasteista ja olen ollut paskankin kanssa tekemisissä.

Oppilaat asettautuvat ruokatauon jälkeen valmiiksi näyttämölle esittääkseen näytelmän jota ovat harjoitelleet. Opettaja istuu katsomossa. Jussi asettuu näyttelijän rooliin siten, että lausuessaan vuorosanoja hän seisoo vasen jalka ristissä oikean jalan edessä ja jokaisen vuorosanan jälkeen nostaa oikean käden ylös vahvistaakseen sanojaan. Pekka puolestaan näytellessään toimii siten, että hän kallistelee päätään puolelta toiselle samalla kun puhuu.

Minä olen everstiluutnantti

Kyllä herra everstiluutnantti

Sitä ei voi kukaan kieltää

Ei herra everstiluutnantti

Minä olen saanut tervehdyksen arkkipiispalta

Kyllä herra everstiluutnantti

Tämä on täyttä paskaa ei tätä kukaan viitsi katsoa. Tehkää paremmin!

Oppilaat aloittavat uudelleen

Minä olen everstiluutnantti

Kyllä herra everstiluutnantti

Sitä ei voi kukaan kieltää

Ei herra everstiluutnantti

Minä olen saanut tervehdyksen arkkipiispalta

Kyllä herra everstiluutnantti

Opettaja nousee seisomaan raastaa hiuksiaan ja painelee ovesta pihalle samalla mutisten itsekseen.

Pakko päästä käymään lenkillä tästä ei tule yhtään mitään.

Jussi ja Pekka jäävät keskelle näyttämöä seisomaan ja muut oppilaat tulevat heidän luokseen

Mitäs me nyt tehdään?

Voitaisiinko me vaikka laulaa?

Mikähän sille nyt tuli? Olisiko minun pitänyt katsoa toiseen suuntaan?

Mjoo.

Katsoin viime viikonloppuna putousta ja siellä oli niitä sketsihahmoja olettekos te katsoneet putousta?

Kaikki hämmästelevät yhtäkkistä kysymystä ja siinä kun he pohtivat itsekseen niin opettaja tulee takaisin tukka sekaisin ja silmälasit vinossa.

Opettaja!

Opettaja!

Opettaja?

Opettaja.

Minä palasin vain kertoakseni teille, että saatte pitää loppuviikon vapaata. En aio enää tulla teitä opettamaan. Teistä ei ole mihinkään. Ja sitä paitsi, olen aivan varma että tuon näytelmän kirjoittaja on halunnut sen paljon paremmin esitettävän kuin mihin te pystytte.

Opettaja kääntyy kannoillaan ja poistuu ja oppilaat alkavat pikkuhiljaa itsekin lähteä.
 
oletus

Kommentit

Hyvä näytelmä, on sentään juonta, kaikissa ei ole <3 
Kiitos paljon kommentista. Ehkä teen tähän toisenkin näytöksen :)
 

Käyttäjän kaikki runot