Noidankehä

Kaipaan ihmistä.

Vaikka seurasi miellyttäisi
tuskin sanottavani sinua kiinnostaisi
Joten pysyy hiljaisena kieli.
Mikään aihe ei liian banaali olisi.
En uskalla katsettani kohdistaa silmiisi.
sillä en inhoa kasvoiltasi lukea mieli.
Sen sijaan katson vain ohi,
jää hämärään tahtoni.

On tämä elo hyvin tapahtumaköyhää,
joten siitä ei ole paljon kerrottavaa
ja tuloksena seurani on tylsää.
        Eloni on siis hyvin tapahtumaköyhää,
        joten siitä ei ole paljon kerrottavaa
        ja tuloksena seurani on tylsää.
Eloni on siis hyvin tapahtumaköyhää,
joten siitä ei ole paljon kerrottavaa
ja tuloksena seurani on tylsää.

Pyörinkin tässä
    noidankehässä,
Silti roikun kiinni elämässä.
En tosin aina tiedä miksi,
loppuelämäkseni kirottu toisen kaupungin asukiksi?
Niin lähellä, mutta välillä silti aina etäisyys.
Jatkuvan laiminlyönnin seurauksena yksinäisyys.

Kaipaan ihmisyyttäni.