Juhannustanssit

Me särkyneetsydämiset
silmät surusta sokeina
täytämme tyhjää tilaa
jossa ruuhkan lailla ohitsemme lipuu
luvattu huominen, sekä sen mukana 
tilanne, joka vain tapahtui.

-Jota seurasi toinen tapahtuma, ja kolmas
ja joiden ulosmarssia emme lopulta enää pystyneetkään hallitsemaan.

Me särkyneetsydämiset
olemme hetken luulossa, että korulauseiksi jäi
tämä, tuo ja se.

Ja kaikki siltä väliltä...

Vaikka jo senkin hetken verran
on vieressä ollut toinen
yhtämoinen
samanlainen 
ja aivan yhtä sokeana onnelleen.


Sillä huomiseen ei tarvita kuin yksi
joka uskaltaa
ja toinen joka uskoo

Ja hetkessä on tila  täytetty
ja Tyhjyys lähetetty jonkun toisen kotiin
kokeilemaan parempaa onneaan.

Minä joskus mietin,
että paljonko piti mennä pieleen
vain löytääkseen itsensä toisesta?

Sinä yönä usvan vaeltaessa
sinä näytit,
miten käsi löytää käden pimeässäkin
ja tuntoaisti säilytetään loppuun asti.
Miten ainoa ulosmarssitettava olikin epäilys

ja tilaa tarvittiin uudelle alulle.



Näytä, miten pienistä palasista
kasaaminen vielä onnistuu
ja kuinka palasia yhdistelemällä voi saada aikaan
entistä ehompaa.