Niin kauniina leiskuvat
tulet taivaalla
vaihtuen sinisestä vihreään
on vuoden aika
joka lähettää tuliaan
On myös taika
joka johtaa luokse
peikkojen
He siellä
korkealla kalliolla
tuntevat äärettämän
kauniin tunteen itsessään.
Viisaat silmät katsovat
ihailevana revontulien maata,
missä on kaikki
tänään kohdallaan
Hetken oikeaa taikaa
ei voi todeta nyt
se on lähellä kun satu
johtaa ihmistä
sinne missä on parempaa.
Toiveet toteutuu
kulkiessaan rikasta
polkua eteenpäin.
Tuli sammuu
se jää kuitenkin
sieluumme
Maa
jossa peikot hyppelee
joukossa pensaiden
on ihmisten maa
täällä uskotaan satuihin.
Yhdessä tehdään
rakkauden ketju
tarujen maahan.
Maailman kaikki ihmiset
kulkevat sekaisin
ovat onnellisia
kauniista maasta.
Satumaan ymmärrys
toistamme kohtaan on
kultaakin tärkeämpää
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tämä runosi on sanataidetta parhaimmillaan.
Satu ei ole kuollut päältä maan, satu ei voi kuolla milloinkaan.
tässä runossa kiteytyy mielestäni asia, joka monelta nykyihmiseltä on unohtunut.
Valitettavasti!
Erittäin Hyvä runo,
tehdään yhdessä ketju tarujen maahan.
Rakkaudella.
Sivut