missä sinä kuljet

sylissäs kuuntelen

kuinka sydän

                soutaa

huopaa

se laskee koskea kädet levällään

kammiot kaikuen

aina pelkoa pidellen

                 silmät visusti siellä,

missä, sinä kuljet



 
etene, pakene

tai kompastu omaan nokkeluuteesi

huutaa stoalainen soturi

elämäni airoissa

verenmaku suussaan

hän soutaa jäiden sekaan



mutta sylissäs taas kuuntelen,

kuinka sydän

                antautuu

käpertyy

                se kiipeää jäitä surevalle sillalle

tuntematta huomista

tuntematta luita halkovaa tuulta

                 yhä silmät visusti siellä,

missä sinä kuljet