Katson peiliin, eksyen omiin silmiin
Jotka elämää ovat nähneet
Kanssani läpi vuosien kulkeneet.
Kasvot ympärillään muuttuneet.
Mut sen oikean ne päästi karkuun
ja sai mun sydämeni solmuun.
Vaan haaveilen yhä susta,
enkelistä kadonneesta.
Nyt vain tässä tuijottaa silmäni tyhjyyteen,
kun tunnen kaiken ympärilläin sortuneen.
Vain sä olit mun ainoa rakkautein
Valehtelin, et puolesta sun kaiken tein.
Sydämeni silloin eksynyt, sua pettänyt.
Uskoin et palaat aina luokseni
ja annat anteeksi harharetkeni.
Vaan et silmiäs sä sulkenut
Et mua lähdöstäs varoittanut.
Nuoruuden huumaa oli petokseni
Vaan sydämes mulle vaikeni.
Yhden illan tähden, menetin sun sydämen.
Kadun sitä jokaisen elämäni hetken.
Nyt vain tässä tuijottaa silmäni tyhjyyteen,
kun tunnen kaiken ympärilläin sortuneen.
Vain sä olit mun ainoa rakkautein
Valehtelin, et puolesta sun kaiken tein.
Sydämeni silloin eksynyt, sua pettänyt.
Karkaa ajatukseni vuosiin, yhteisiin hetkiin
Kunpa vain katsoisit vielä kerran silmiin.
Kunpa et katoais vielä maisemiin.
Nyt vain tässä tuijottaa silmäni tyhjyyteen,
kun tunnen kaiken ympärilläin sortuneen.
Vain sä olit mun ainoa rakkautein
Valehtelin, et puolesta sun kaiken tein.
Sydämeni silloin eksynyt, sua pettänyt.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi