Se on silloin kun hiljaisuus saapuu kaupunkiin
kun rakkaus kuolee, hyvä lopulta voittaa
milloin painan pääni rintaasi vasten, sydän huokaa
se on ohiajanutta mielialaa, kaipuu ei arvoa saa
sinä menet pois, minä tähän jään.
Hiljaisuus saapuu pikkukylään
paha lopulta voittaa, hyvä joutuu poistumaan
etuovesta astuu sisään suru, nauru ja ilo katoaa.
On arvokas hetki tusinan verran itkuinen
ja harmaus on kuin keltainen, aurinkoa tuskin näkee enää.
Mihin minä lopulta jään?
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
