Hän katseli lasta nukkuvaa,
poskien punaa,
tummaa tukkaa,
hentoa untuvaa.
Mietti,
miten onkaan saanut osakseen
onnen näin suuren,
ihmeellisen.
Hän kiittää jokaisena päivänä
hetkistä hauraista,
iloista ja itkuista.
Elämän suurimmasta lahjasta,
omasta lapsestaan,
niin suunnattoman rakkaasta,
joka on tehnyt
elämästä arvokkaan.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
