lokakuun yö nousee yllemme
tähdet satavat kirkkaalta taivaalta
kirpeä pakkanen tukahduttaa alleen
määränpään kadotessa
vauhti hiipuu
tienhaaraan tultaessa
suunta muuttuu
syksyisessä yössä tuuli puhaltaa
aamu huokaa ikkunan takana
maa kaipaa jo valkean pehmeään viittaan
lehdettömät oksat ja routainen maa
ei merkkiäkään viime kesästä
päivistä jolloin aika tuntui pysähtyvän
syksy tuli ja pyyhki kaiken.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi