Pimeys...

Runoilija jezebell

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 17.10.2003

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Tunteellinen "romantikko"
 

Vaivun syvään uneen ja kuulen,
kuinka pedot lausuvat nimeäsi.

Päällemme on laskeutunut ikuinen
pimeys..
Ei enään lämpöä eikä valoa,
vain kylmä pimeys ja sumu.

Nostan katseeni kylmälle taivaalle
ja käteni eteesi.
Vain petollinen tuuli kulkee lävitseni.

Se saattaa minut luoksesi,
pimeyden portille.

En näe sinua,mutta tunnen kylmän
viiman ja läheisyytesi.

Polvistun eteesi ja lausun nimesi...

Sinä toit äkillisen pimeyden, minun
eteeni...

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

No mutta, kun onkin kepeän goottilainen tunnelma..=) Oikeasti, hieno!

 

Käyttäjän kaikki runot