Kuinka ironista
Aikoja sitten,
elettiin pahaa aikaa yhdessä ja yksin.
Jotenkin pääsimme pois siitä kaikesta,
elimme omaa elämäämme,
luotimme toiseen,
uskoimme olevamme pois sieltä pahasta.
Lopulta, aloin kuitenkin kallistua takaisin vanhaan.
Kallistuin, kallistuin, kallistuin...
Putosin pimeään, samaan vanhaan paikkaan jossa olimme viimeksi yhdessä.
Odotin olevani yksin,
haparoin pimeässä,
kunnes lopulta törmään johonkin.
Sinäkin olet siellä taas.
Selite:
Ja taas alkaa tappelu pois, pois, pois.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi