Se, että sulla menee huonosti, ei paranna tilannettas vaikka men

Pitäis kuulemma täyttää joitain odotuksia.
Missä ne on ja ketä ne määrää?
Ihmisillä on tarve kertoa mitä muiden pitää tehdä
samalla kun itse rypevät paskassa kuilun pohjalla.

Maailman potkii päähän.
Kaverit supisee selän takana.
"Mikäköhän silläki on?"

Tilanne helpottuis jos uskaltais luovuttaa,
tää vaan raastaa hermoja ja turruttaa.

Päivät menee harmaana ohi.
Pienet valonpilkahduksetkin tukitaan lopulta aina sinitarralla.

Vois joo hymyillä, mut se on turhaa.
Tää tilanne mut sisältä viel murhaa.

Jokainen on tuomittu kuolemaan.
Itsemurhatilastot puhuvat puolestaan.