Jos aika ei ala tästä
silloin olisimme koe
jota kaikkeus suorittaa piruuttaan
galaksijoukkojen hajonnan välissä
testi miten ihmisyys on haurasta
miten sorrumme alkeellisiin vaistoihin
kuin eläimet
Niin me kierrämme samaa kehää
vuosirenkaat kertyen,
näkymättömässä hihnassa
sen leiskuvan koronan ympärillä
joka pitää meidät hengissä
Minä olen aina uskonut
avaruuden nuottiviivastoon
revontulten sointuun
sen heleään pauhuun
joka kehottaa luottamaan tunteisiin
sortumaan lämmöksi puheen yli
kuin ihminen
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Runossasi ajaton ulottuvuus. Harmi, kun täällä npapiirin tuntumassakaan ei ole vielä tänä talvena revontulia näkynyt.