Olen synkkänä miettinyt,
miten purtesi upottaisin.
Tulpanko vain irti vedän?
Vai leskien mustien lailla räjäyttäisin?
Purtesi kapteenina
sinun tulisi ensin ajatella toista.
Jos onneni minut pettämättä jättäisi.
Sinä laskeutuisit syvyyksiin
salaisuudet matkassasi.
Haudallasi hymyn kareen kera
anteeksi pyytäisin.
Tuhlatuista vuosista kiittäisin.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kovin suloisen kitkerää ja katkeraa, elämä aina ei ole makeaa.
Voimakasta