Mä katson ulos
mitä mä nään
vain valkeaa
valkeaa lunta
tuulee,
myrskyää
tuuli heittää lunta puista
se alas pamahtaa voimalla
mutta silti niin kevyesti
painuu syvemmälle maahan,
kaikki on niin kaunista,
kumpa olisikin kaikki
kaunista aina
elämän loppuun asti.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Oman elämänsä sankari | Syysiltana | 16.10.2020 | 2 | Runo |
| Oman elämänsä sankari | Nimetön | 31.12.2012 | 0 | Runo |
| Oman elämänsä sankari | kuulen | 4.2.2007 | 1 | Runo |
| Oman elämänsä sankari | katson | 4.2.2007 | 3 | Runo |
| Oman elämänsä sankari | joku | 2.11.2006 | 0 | Runo |
| Oman elämänsä sankari | rakkauden yö | 11.5.2006 | 1 | Runo |
| Oman elämänsä sankari | ruusu | 18.4.2005 | 1 | Runo |
| Oman elämänsä sankari | sointu | 18.4.2005 | 1 | Runo |
| Oman elämänsä sankari | Ovi tulevaisuuteen | 13.12.2004 | 3 | Runo |
| Oman elämänsä sankari | silta... | 12.12.2004 | 1 | Runo |
Kommentit
Kaunista...herkkääkin...hieno kokonaisuus...tykkäsin tästä...<3
Hienosti kuvaat vaihtelevia säitä kauniissa runossasi! Elämässä on myös tyyntä ja myrskyä! Hauskaa syntymäpäivää!
Haikeaa.