Sormet seilaavat
karheaa ihoa, silottamatta
tässä ollaan kuin sumua
ei tunneta enää rajoja, pintoja
sanotaan kaikki sanomattakin,
enkä enää tiedä
kumpi meistä
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Sormet seilaavat
karheaa ihoa, silottamatta
tässä ollaan kuin sumua
ei tunneta enää rajoja, pintoja
sanotaan kaikki sanomattakin,
enkä enää tiedä
kumpi meistä
Runoilija | Runon nimi | Luontipäivä | Kommentteja | Kategoria |
---|---|---|---|---|
OutoMinä | Nimetön | 29.9.2009 | 0 | Runo |
OutoMinä | Nimetön | 17.4.2008 | 0 | Runo |
OutoMinä | Arkiromantiikkaa | 18.3.2008 | 0 | Runo |
OutoMinä | Kesytetty | 29.1.2008 | 4 | Runo |
OutoMinä | Jäämisen vaikeus | 27.11.2007 | 4 | Runo |
OutoMinä | Ääretöntä | 19.10.2007 | 1 | Runo |
OutoMinä | Pintaa syvemmältä | 11.2.2007 | 12 | Runo |
OutoMinä | Kerran unessa | 10.2.2007 | 5 | Runo |
OutoMinä | Pakkasmieli | 11.3.2006 | 6 | Runo |
Kommentit
Todella kaunista..
Ilmeisesti tässä ollaan täydellisesti sulautuneina yksiin:)
nOH en mää tiedä tää o minusta sika hiton hyvä.
Kaunista.
Luot ihanaa tunnelmaa runossasi. Välittyy lukijalle aidosti.
mahtava. Lopetus kruunaa kaiken. :)