Niin pienikin asia saattaa aiheuttaa viiltoja kehoon, niin pieni asia...
Miettien veitsi ranteella, mitä tuleva tuo, tai mitä se ei tuo.
Riistääkö elämä lopulta hengen aikaisin, aivan liian aikaisin...
Eläen siinä toivossa, että jaksaa edes huomiseen, mutta haluten kuolla.
Jos tietäisi, että tämä on viimeinen päivä, menisi ja kertoisi rakkailleen kuinka paljon välittää.
Mutta niinhän tämä ei mene. Kärsien ja tuskaisena yrittää pinnistellä, mutta se aiheuttaa viiltoja, viiltoja kehoon, viiltoja sydämeen.
Selite:
ó__ù'
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
surullinen runo, mutta tykkäsin silti. osaat kirjoittaa tosi hyvin =)