sinun aina

en voi koskaan unohtaa sitä kesää,
kun olit minun kokonaan.
kävelimme öisin pitkin hiljaista rantaa,
jalkojemme jäljet painautuivat pehmeään santaan, ja kuu hymyili meille.

istuimme laiturin päässä,
näimme kun aamu-usva laskeutui järven pintaan kuin haamu.
siinä olin sinun kainalossasi,
sanoit ettet koskaan päästä irti.
ummistin silmäni ja hetken vain
lepäsin ruumiisi lämmössä.

kesä kului nopeaa,
syksy alkoi jo saapua,
mutta silti olit vielä minun
ja minä sinun.
yhteiset hetkemme eivät päättyisi syksyyn,
vaan ne kestäisivät kuumina ja intohimoisina yli kylmän talven.

piirsin kylmään rantahiekkaan sydämet,
jotka nojasivat toisiinsa.

minun sydän vasten sinun sydäntäsi,
siitä syntyy lämmin tunne; Rakkaus.