Kuun valo ryömii
kylmiä lattioita pitkin
vesi vain kuusi senttiä
syvä -
silti pystyt uimaan
siinä kirkkaudessa.
En ehkä ymmärrä
miksi oma kehoni
uppoaa vain
kastamalla
arat varpaat.
Jokin on pielessä.
Kuun kuiskeeseen
uskon -
sinuun en koskaan.
Selite:
kynä, paperi ja viisi minuuttia...
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
on kyllä hienosti kirjoitettu runo! :)
Hienoa sanailua.