Feenikslintu

Runoilija paperisiipi

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 4.5.2005
Viimeksi paikalla: 15.4.2016 22:50

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

"Ymmärräthän,
ettei kukaan näin raskasta,
pimeää ja heikkoa sydäntä
taakakseen halua,

liian raskas
se on jo itsellenikin kantaa."
 

Elämäni paloi poroksi
tuhansiksi tuhkakasoiksi
vain muutamissa
ohikiitävissä hetkissä

Minun sydämeni kuoli
sisälläni oleva elämä
menehtyi, vaipui hiljalleen unholaan

Minä unohdin
miltä tuntuu aistia
asiat ympärilläni ja ennen kaikkea
miltä tuntuivat
sisälläni elävät tunteet
miltä tuntui elää

Vuosia, vuosia, vuosia
tunteeton, tunteeton, kadonnut
menehtynyt, rikki, turtunut
kaikki kaunis kadonnut

Ja nyt vihdoin
on sydämeni mustuus
luovuttamassa
sisimpäni kuihtuneet ruusut
paljastavat hennot vaaleanpunaiset nuppunsa

Minä nousen tuhkasta
kuin feenikslintu
vahvana, kauniina
ja täysin uutena

Selite: 
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot