Asemia

Asemalla maistoin sateen ja

sinut

Olin matkalla kotiin

enkä tiennyt minne palata

tai lähdössä

  olin ehkä ollut poissa jo pidempään



Sinä sanoit: ”Älä odota”

ja minä lupasin

koska sinun kanssasi

oli ollut vain odotusta

ja kipua ja häpeää

hetkiä joihin en kaipaisi



Ja hän olisi uusi kaupunki

seikkailu koettavaksi

toisia asemia ja oloja

naurusta punottuja köysiä



Jo silloin tiesin;

Häntäkään en odottaisi