Ei,
en minä
sitä suinkaan
nähnyt ensin,
en todellakaan,
vaan tunsin
kostean kuumiina
tuulahduksina kaulallani,
terävinä pistoina
sekä viiltoina selässäni
ja nuoren
kuunliljan lehden
kokoisina
puristavina
poltteina
molemmilla pakaroillani.
Kääntyessäni katsomaan
noiden tuntojen lähdettä
olin hukkua
tummana palaviin liekkeihin
syvällä iiriksissä,
aukeamassa olevaan
aamukasteen kosteaan
helakanpunaiseen tulppaaniin
ja kostean kuumien tuulien
kiihkeässä rytmissä
aaltoilevien salavien
puolipallomaisiin latvuksiin
ja varsinkin niistä
minua kohti
napottaviin muotovirheisiin.
Näkemäni lisäksi
kuulin ja tunsin
veren virtauksen pauhun
kohoavana punana poskillani
ja pakkautumisen aiheuttamana
poltteena
varoituskolmioni kulmissa.
Vaikka häkeltyneenä
käänsin katseeni
heti pois,
en pysty
enää ikinä
irtautumaan
siitä hetkestä.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Voihan turusen pyssy. Tämä teksti vie kyllä taidokkaalla, viettelevän eroottisella sanailullaan jalat alta. Aamen. Huh ja huh. Ja pakko lulea vielä..viidennenkin kerran....
Voimakas, aistillinenkin, hieno runo
Ei ihan aukea, mutta taitavasti käytät sanoja
Tämä runosi on arvoitus minulle.
Voi remu mikä uni...intiimiä kiihkoa.
Häkellyttävän vaikuttava kokemus.
Katse ja sen vaikutus, jonka upeasti
ja yksityiskohtaisesti kuvailet.
Hieno runo!
Voimakas tunteinen runo,kokemus joka jää mieleen, upea kokonaisuus!
Tämä tuntuu mukavan aistilliselta, mutta onko tässä jokin kompa? Hieno joka tapauksessa.
Kiinnostava kokonaisuus. Proosarunollinen kertomus, ehkäpä katkelma alkavaa kirjaa.
Sivut