Lupasin kirjoittaa
olla läsnä
lupasin pidellä sydäntäsi
kuin käärepaperia ympärillä kynttilän.
Se rapisee, se kostuu
vuosien ajan se kadotukseen poistuu
tuo sydämesi, riippumaton
mutta heiveröinen, liian tuskainen.
Rakkaus on bensiiniä, tulenarkaa
ja se kaadetaan kuin jaloviina, hyvin raakaa
se tislataan tunteilla,
hyväillään sanoilla
mutta lopulta se palaa
hiilloksena tulella.
Lupasin tehdä kaiken uudelleen
nyt ihan oikein
ja sinulle, kultaseni, vieläpä paremmin
edelliskerralla tislasin aineen liian äreäksi
mutta nyt se on laimentunut
jo tummansameaksi.
Selite:
anteeksi...
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
