Nimetön

Kyynel näkyy silmissäni,
kyynel kuuluu äänessäni.
Jos huudan se pysähtyy,
siis ääni, ei muu.

Samalla jos katsot minuun,
samalla jos näet minut.
Voit myös yrittää välittää,
siis tosissaan.

Kunhan kuulet yksinäisyyden,
kunhan kuulet rakkauden,
niin saatat tajuta todellisuuden,
ymmärtää kaiken.

Joskus kun oikein katsoo,
joskus jos silmät avaa.
Ei metsän takana pimeää nää,
vaan valoakynttilä kantaa.

Kun valo luokses näkyy,
kun voit taas kävellä.
Saat omat tavat muuttaa,
siis todella.

Ei usein oma mieli muutu,
ei usein manipulointi onnistu.
Vaan mieli on kuin kieli
jota oppii.

Jos sanat nää mieleenpainaa,
jos ne vielä ymmärtää.
Niiden paino nyrkit hellittää,
miks kukaan tappelisi yksinään.

ystävä jos yksin on,
ei ystävä olekaan ystävä.
Jos voit niin lupaa,
älä satuta.