Haluan pusertaa sydämesi kasaan ja
pitää siitä kiinni kuin ikuisuutta ei olisi.
Sanot rakastavasi minua.
Tiedätkö, minustakin tuntuu,
että vihdoinkin osaan tuntea muuta kuin
tuskaa?
Se on sinun ansiotasi, rakas.
Olen ehjempi kuin ikinä ennen ja
tiedän, että olet ainoa,
joka kannattelee minua tyhjyyden päällä.
Rakas, voisitko olla päästämättä irti minua?
Tunnen sinut,
sinua kohtaan
enemmän kuin luulin osaavani tuntea
tällä monta kertaa kokoon rikotulla sydämelläni.
Selite:
Kirjoitin tämän suoraan tänne enkä ole kirjoittanut runoja yli puoleentoista vuoteen. Yrittäkää ymmärtää.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunis ja upea runo. Todella hyvä,jonka lukemisesta nautin.
pidin paljon
kaunis ja liikuttava runo,
aidon tuntuinen.