Näen toivon taas vakojaaksi puettuna
Valjaina petturuuden ratsuilla
Värittömänä
Taitelijan tyhjänä kanvaasina
Sieluttoman on helppo samaistua
Odottaa tyhjyydessä tulevaa
Maailman houkutuksille avoinna
Pelkäämättä
Koska virheetkin on jonkun tehtävä
Turhaan siis herätän jumalani hautaamaan sotamme
Laskemalla lepoon vain kaatuneet
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Todella hieno runo. Pidän tajuttoman paljon
Kiitos arvostelustasi.
Pidän tässä runossa erityisesti kohdasta: "Koska virheetkin on jonkun tehtävä". Usein syyllistämme ihmisiä liian herkästi, kellä on korvat kuulla myös syytettyä...?
Jokainen kappale on jo itsessään hyvä, mutta kokonaisuutena erittäin toimiva. Runon lopetus on kuin valo tunnelin päässä... eli lähestyvä juna.
Loistava!