Hetken kauneudessa syntyy aina jotain,
joka kantapään kautta tietää elämän lain.
Kasvata se läpi tarpeiden ja kapinan ja kiukun,
ja ehkä jonain päivänä se on lähtiessäänkin sinun.
Ensimmäinen henkäys tuo aina kyyneleet,
mutta ne katoavat ottaessaan ensiaskeleet.
Kestä sitä läpi tarpeiden ja kapinan ja kiukun,
sillä kasvaakseen hän löytää aina uuden kohdun.
Jos tarvitsemme hätäkasteen,
kasta se sinun nimeen,
sinä aiheutit tämän kaiken.
Ja jos sinä aiheutat kuoleman,
oletan sinun korjaavan
jäljet elämänmuotojen.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Mielenkiintoinen runo, hyvä
todellakin, jännällä tavalla pohdit elämänmuotoja, hieno ja erilainen tunnelmaltaan
Hieno voimakas runo