olet viininpunerrus
varjo valkealla lakanalla
olet lihaa, olen tässä
nouset ylös
sanomatta
kuljet keittiöön, avaat ikkunan
poltat tupakin
sanomatta suljet ikkunan
et ole ensi kertaa
tässä näin
katsot miten männyt notkuvat tuulessa
miten puiden takana
kerrostalot, hiljaisina
miten talo on hiljainen,
ihmiset poissa työssä
et voi sanoa
tiedät että lähden taas
ilta oli erilainen
mutta aamu - sama kuin aina
sinun muistojesi virta tiettyyn aikaan päivästä
on sama kuin aina
mikä sinun on?
itket
keittiön pöydän ääressä
suret puiden hiljaisuutta
etkä jaksa nousta
kaukaisten kerrostalojen valtavasta varjosta
olet lihaa
olet yksin
kuin en tuntisi sinua
kuin en koskaan olisi ollut täällä
suojaa ei ole
on vain ilmaa siipien alla
on vain siivet
itket
on vain siivet
itket, siivet
Kommentit
sulla on hyviä runoja.
tässä on kaikkea jännää, pidän jännästä.
onpas surullista. vähän klisettä, mutta tuntuu kuin olisi oikea tunne.. pidän khyyl.
kiitos.
kaunis
Mä tykkäsin tästä..surullinen mutta hyvä:)
Onnea:)