Katsoin ikkunasta, odotellen sun paluuta.
yhessä me ollaan oltu vaikka vaan pari kuukautta.
Mitään meijän välil ei oo viel tapahtunu,
mut mikään ennen ei oo näin pahalta tuntunu.
En uskonu et tääl nyt sua vaan aattelisin.
Toivoisin sinut tänne jos minä vain saisin.
nyt vasta ymmärrän kuinka paljon susta välitän.
mutta joudun kuitenkin huomaamaan että yksin täällä selitän.
Tahtoisin vaan tarttu sua kädestä ja kävellä.
Kävellä pitkin hiekkarantaa ja pitää sua lähellä.
Selite:
ikävä.... <3
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Riimittely on hieno ja katoava kirjoittamisen muoto, joten nostan hattua valinnallesi. Minusta runo tuntuu kuitenkin hieman väkinäiseltä - olet käyttänyt käänteisiä lauserakenteita saadaksesi sopivat sanat rivien loppuun. Ja muistathan kiinnittää huomiota myös rivien tavumäärään käyttäessäsi loppusointuista muottia - ei riimejä ilman rytmiä. ;)
Suloinen runo!
Hyvä runo ja monelle tuttua asiaa.Luoja yksin tietää miten jatkossa käy.