Ilmoja näitä ihastelen,
kuulasta ilmaa henkäilen,
niin rakastan syksyistä säätä,
joskus aurinkoista, kuulasta,
ja taas sitä sateista myrskyävää.
Vaihelevaa on kuin ihmisen mieli,
niin tyyntä, tai myllerrys kovakin.
Sisällä tunteita kiihkeitäkin,
joista muille virka en sen kummemmin.
Lipeäisinkö sovinnaisesta tyylistä,
se tyylinsä olisiko lyylistä,
joka sanoo sen, mitä mieltä on,
eikä mielestään silti ole tyylitön,
silti syksy sytyttää ainakin,
ja joskus, kuten nyt,
joku muukin….
Selite:
no, kunhan lähti ns. lapasesta tämäkin, vailla mitään tolkkua....
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Mielenkiintoisia ja lyylisen tyylikkäitä kuteita lähti lapasestasi!
tykästyin
ihanaa ajatusvirtaa