Roikkumassa tuulessa
katkenneessa oksassa, joka tarttui paitaasi.
Rakastuin siihen, se näytti upealta päälläsi.
Muistatko silloin kun sanoin sinulle sen ?
Silloin nauroit.
Jos kertoisin sen sinulle nyt,
itkisitkö ?
Jos sormeni vuotaisi,
puhaltaisitko sen kokoon ?
Puhaltaisit, tiedän sen.
Kun keinut keinussa,
saanko istua syliisi ?
Kestävätkö keinun narut ?
Älä irroita minua tuulessa.
Olethan voimani ja turvani.
Rakastaisin sinua eniten,
jos vain keinun narut kestävät.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
oon aina pitänyt keinuista ja niiden tuomisesta runoihin. tyylillä toteutettu, maltillinen runo, jonka kysymykset jäävät ilmaan keinumaan.
Musta tämä on aika hieno ja loppu aika loistava, kun ajattelee koko runoa. Ööh, jep.
Tykkään. On juuri sopivan yksinkertainen ja silti ei. Symboliikkaa, mutta ei pakko vääntöä.
Kiitos.