ruostumaton tiiliskivi seinä
sylissäni veitsi ja leipä
inhimillisyyteni heijastaa tyhjää
tyhjästä lienee paha nyhtää
minä tunnen enää niin vähän
voisin seisahtaa ja kuolla tähän
onni on silmillenne valhetta ja harhaa
niin käyn makuulle yksittäiseen karvaa
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi