Itkemään sateen sain,
kielotkin kastoi se juuri.
Rakkautta nyt tunnen vain,
hämmennykseni kovin suuri.
Toivosta tuskin mä luovu en,
enkä kaipauksesta.
Sanottiin: Toivosta luopuen,
luovut myös rakkaudesta.
Saa värit sateenkaaren,
ja ruskan ja taivaan myös
muuttua ja heittää haaveen
sinne missä vietät yös.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Suuren runoilijan kaimaa katsomaan tulin,
runosi upean edessä vallan sulin.
Romanttisia haaveita sulla,
kiitoksen paikka mulla!
Valloittavan kaunista. ^^
Upeaa tunnelmointia runossasi. Kauniisti riimitetty runonen; pidin♥
Kauniita kielikuvia, hienoa tekstiä.
kaunista ja ah, niin romanttista..
Voi,mikä ihana runo täynnä rakkautta! Aivan upea,suosikkeihin!
Mahtavaa :)