unenkansa

Runoilija unenkansa

nainen
Julkaistu:
11
Liittynyt: 1.10.2008

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

sillä minä olen ehjä - ehjä kuin uni

silmät sielunpeilinä
älä sinä jumalauta katso minua
seitsemän vuotta epäonnea

laskisit mieluummin mustelmia
olisit kertonut ne kolmella

viimeisillä voimillani koteloidun
pidän palaset kasassa
tai vähän sinne päin

mittaamaton matka eteenpäin
pohjalta kohti pilvimassoja

minä en ole köynnöskasvi
koteloituneen kuoren sisältä
löytyi sadetta edelleen
sisältä ulospäin minä kasvan
ja toisin päin

nyt kirjaa pidetään jossain muualla
kunnes ei enää tarvitse

ei jumalauta tarvitse hautautua

minä kehystän kaiken niihin ukkospilvien hopeareunuksiin tartun kiinni
(ja sinä tartut minuun)
sormien väleistä puristuu ulos nyt auringonnousuja savukkeiden tulipesien sijaan

ja niin minä vastaan,
niin minä lausun
kiitos

etkä sinä löydä täältä enää sirpaleita lakaistavaksi,
sillä sydämenlyönneille ei näy loppua

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Tykkään. Hieman salaperäinen ja tulkittavissa monella tavalla. Tuo loppu (kaks viimeistä kappaletta) jotenkin miellyttää vielä erikseen.

 

Käyttäjän kaikki runot

Runojen lukumäärä: 
11