zanteriz

aivutaanko yhdessä yöhön kauniiseen,
hautaudutaan uneen lähes täydelliseen.
Ollaan vain hiljaa vierekkäin,
lämpimästi peiton alla sylikkäin.

Tehdään tästä yöstä unohtumaton,
alla pilvilinnojen yllä talon katon.
Ollaan vaan kahdestaan tämä yö,
meillä ei ole kiire, voi odottaa työ.

Vuodet vierii, mutta muistot ei katoa,
sitä yötä miettiessä alkaa sydän villisti takoa.
Oltiin kuin Juliet ja Joonatan,
iltaisin toivon sinunkin siihen hetkeen palaavan.

Nyt olen jo vanha, viimeisessä vuoteessa,
muistot eivät ole kadonneet edes useissa kymmenissä vuosissa.
Minä tiedän sinunkin muistavan,
kyllä rakas, tietänet mitä tarkoitan.