Aikuiseksi kasvettuaan, sydän kuolee.
Äly ottaa vallan, tunteita ei enää tarvita.
Ainoastaan taiteilijat toimivat toisin.
Minä kirjoitan itseni kaikkialle,
minä kirjoitan itseni ihmisiin.
En kehenkään erityisesti
-en vaikka haluaisinkin.
Nyt kypsässä kolmenkymmenen vuoden iässä
huomaan valehtelevani ikäni alakanttiin
kaiken arkipäiväisen typeryyden keskellä
kiljuvat lapset
muuttuvat maailmantilanteet
ja minä
taiteilija Jumalan armosta.
Taas tämä alkaa.
Tekisi mieli kiroilla
kirjoittaa tämä sama sotku
tuhannen kerran paperille
ja ajatella
nyt on hyvä.
Mutta aina uusi syksy
yö, uni
me olemme kuin silloin
kun minä en osannut vielä kiroilla.
Ja minä katson tytärtäsi kadulla
painan pääni
aivan kuin sinunkin edessäsi.
Minä olen huono
unohtamaan.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| aamunkoin kulkija | Ketä täällä lapsettaa? | 30.4.2013 | 1 | Runo |
| aamunkoin kulkija | Vappurieha | 30.4.2013 | 1 | Runo |
| aamunkoin kulkija | Nimetön | 30.4.2013 | 0 | Runo |
| aamunkoin kulkija | Hyvä niin | 31.1.2013 | 0 | Runo |
| aamunkoin kulkija | Nimetön | 6.11.2012 | 0 | Runo |
| aamunkoin kulkija | Hän ei halua minua | 3.10.2012 | 0 | Runo |
| aamunkoin kulkija | Nimetön | 1.8.2012 | 0 | Runo |