uno1

                                         Kesä

Oli kesäinen kaunis päivä, kun tuo lievästi cp-vammainen tyttö tai oikeastaan nainen, sillä hänellähän oli takana jo vuosia noin 35, siirsi asuntonsa ikkunan verhoa ja mietti: "Miten kaunis onkaan nyt ilma, ehkä tästä vois mennä tänään rannalle". 

Nainen olikin kova rannalla kävijä ja erityisesti hän piti kahlaamisesta, sillä siinä oli ehkä hälle oikeaa jännitystä, josta hän tykkäsi niin kovasti! Toisaalta eihän tuo ole mikään ihme, sillä eiköhän itse kutakin kiinnosta tietää, milloin jalat eivät enää yletä pohjaan.

Tuo nainen oli Elina nimeltään ja hän oli kaunis, punatukkainen nainen, ruskeat silmät ja ehkä paino noin 60kg. Yllään hänellä oli punainen mekko, joka yletti nilkkoihin asti. Häntä ei haitannut hänen lievä cp-vammansa, jonka takia hän käveli varpaillaan, eli aina astui joka kerta ensiksi varpaillaan.
Mieli oli niin onnellinen hänellä!

Ja kuten aikaisemmin mainittu, hän piti eritysesti kahlaamisesta vedessä. Tälläkin kertaa hän oli veteen kahlannut tuo punainen mekko yllään ja vaikka se oli vyötäröön asti kastunut, se ei häntä haitannut ollenkaan, vaikka koko mekon alaosa olikin märkä. Hän piti myös uimisesta ja nytkin se oli hänellä mielessä. Hän mietti hetken ja sitten hän pulahti veteen mekko heiluen. Muut ihmiset rannalla eivät olleet moksiskaan, paitsi ehkä yksi. 

Ehkäpä tuolle cp-vammaiselle on ihana tunne, kun märkä vaate koskee hänen ihoa. Miksi hän ei saisi tehdä niin, jos hän niin haluaa?
Voihan cp-vammainenkin tuntea, eikä hänelle tarvitse puhua kuin lapselle!
Sehän on hänen kesä, se ei poista mitään, mitä ihminen tarvitsee! Onhan erilaisuus rikkaus, ja onhan hänellä oikeus tuntea kuten hän tykkää! Ei aina kaikki ihmismielen teot oo niin selviä, sitä paitsi makunsa kullakin.
Ei se ole keltään pois, jos hän haluaa uida vaatteet päällä!

Vaikka se olisikin hänen pakkomielle, niin se ei ole vaarallinen. Ei ole tarvetta tehdä ilmahälytystä tai muita toimenpiteitä. Sehän on vain elämää, josta pitää hänenkin nauttia!

Ei pidä olettaa, ettei hällä oisi järkeä, sillä hänhän tuli rannalle juuri niin kuin ihmisen pitäisi tullakin, omana itsenään!
Ja eihän materiaali mene koskaan ihmisen edelle. Siis uikoon vaan tuo nainen vaatteet päällä, jos niin haluaa. Sitä mieltä minä ainakin olen.