Sekopää

Ne sanoi että susia on liikkeellä.
Olen odottanut kauan, pelännyt.
Taistellut, toivonut...
Istuin lumihangessa
suojellen kaikkea muuta,
en koskaan itseäni.
Itkin, itkin ja vollotin
avoimesti,
mitään häpeämättä annoin tulla..
Halusin huutaa!
Huutaa; repikää! Tappakaa!
Mikään muu ei vie tätä tuskaa.
Kuitenkin, kuitenkin toivoin ja
halusin olla ne joita suojellaan,
halusin olla lapsi joka otetaan syliin,
tiukkaan, turvalliseen syliin.
Olla turvassa ennenkuin sudet tulevat,
repivät kaiken...
Niille maistuisi , Sinulle ei.
Kyyneleeni jäätyivät hankeen..
Odottaen, että revitty, tuhottu, puoleksi syöty sydämeni värjäisi ne punaiseksi, ikuiseen jäähän.