Kuka puhuu rakkaudestamme

Runoilija Mystis

Nykyään
kun puhut hänestä
äänesi kirskahtaa
kuin hiekanjyvä rattaissa

Hän, joka joskus oli rakkain
ajan hampaissa muuttunut
joksikin toiseksi
tuntemattomaksi

Onhan hän vieläkin kaunis
yhä kaartuvat kulmansa
pitkät ripsensä
ja hiustensa pellava
johon kätesi ennen hukkui

Hänelle Sinä kerran vannoit
ikuista rakkauttasi

Ja lapset - ikuinen siteenne
katkeamaton säie joka yhdistää
menneet ja tulevat sukupolvet
Sinun sukusi
hänen sukuunsa

Entä minä
mitä minä saankaan
vakuudeksi

Mikä on se rakkauden sinetti

Kuka puhuu rakkaudestamme
kun meitä ei enää ole

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Nämä runot

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut