aikajanalla mitätön hetki

Runoilija Mystis



tiedätkö sen tunteen kun kaikki pysähtyy hetkeksi
mikrosekunnin sadasosaksi
tai vielä vähemmäksi

mitä maailma nyt vaatiikaan
yhteen hengenvetoon
tai aivastukseen

korjaamaan suuntapoikkeama

se kun kompassi ei toimi
ja kun akseli nytkähtää

silmänräpäys

värähdys

ja paluu todellisuuteen
kellotaululle
kartalle

kotiin

paitsi että värit eivät ole enää samoja

ja kirkas on asteikolla
heti tumman jälkeen

tiedätkö




 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Olen ollut siellä. Hieno runosi, hieno kuvaus. Kiitos runoilijalle!
Luulen tietäväni, mutta ennen kaikkea minulla pitäis olla jokin sopiva passi.

Kenties juuri se kompassi voisi nolla ihan hyvä suuntaviitta, jotta ei olisi tarvis kaikkia poronkusemia kinttailla viittailla.

Ratki riemullista kevätpäivää rakkaalle runoilijaystävälleni.
 
Ja joskus se hetki tuntuu monta kertaa pidemmältä... hieno runo!
Tiedän tietäväni, hyvin sanailtu
Huh, ihan mieletön kynä sulla. Aivan älyttömän upea on tämä :)
Rakkaus voittaa aina aivan kaiken, siihen täytyy luottaa <3 
Upea!
aikalailla tuttutunne
vähänkäytetty mutta takuuvarma
lähiuniversumissa tähtisumua
värikynitettyä lyijynharmaata

kompassineulan ylläpitämää
turvallisuudentunnetta, vauhtisokeutta
pimeydenhaltija ja valonkantaja
ihan varmanatietona, toinen on mun pikkusisko

ja sen nimi on lucifer

:D

https://youtu.be/oiAB7KQ2LsY
Luulen tietäväni, koskettava runo.
Yhtenäinen kokonaissuus joka rakenntuu pala palalta loppuun siirtää lukijan,
vähän kuin déjà vu tilaan.

Ihanan rauhallinen asettelu ja mukava avonaisuus on kuin hermo ärsyke ajatuksille.
Tiedän. Tähän jään sanomaan vielä, että iso oi. Jään siis tähän ellen jo niin sanonut. 
Ehkä tiedän... Hieno runo.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut