Roska

Runoilija Mystis

Et sinä ollut ensimmäinen
maahanheittämäni roska
mutta ainoa kyllä olit
ainoa tärkeä
jolla oli merkitystä

Katselin perääsi kauan
ajattelin
saatoin matkaan

Kerätköön sinut joku
joku joka ehtii
tai viitsii
tai maatukoon tomumajasi
ethän sinä ole mitään
paperia kummempaa

Vai luuletko olevasi

Jotain erityistä
minulle
joka sinut kirjoitti
täytti
rakkauden sanoilla
vihan ja katkeruudenkin

Katso nyt
millainen sinusta tuli

Loukatun ylpeyden kuva

Kuin käytetty laastari
marginaaleissa leiskuvat salamat
kuivunutta verta

Mene pois

Minä opettelen luomaan uutta
ja luopumaan vanhasta

Selite: 
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut