Sade

Runoilija Mystis

Minä painoin rystyset huuliani vasten
en estääkseni sanoja tulemasta
vaan kestääkseni sen kivun

Kun sapenkarvaat ryöpyt roiskuivat ympärille
silmille ja syliin

Kunnes kaikki oli loppu

Kunnes oli hiljaista

Ja räjähdystä seuraavat sydämenlyönnit
hakivat vielä rytmiä

Rintalasta ruhjeilla
sinne tänne poukkoilevasta sykkeestä

- - -

Tulisi sade

Tulisi lämmin pehmeä sade

Sellainen joka huhtelee sielun
suutelee palovammat iholta

Ja parantaa
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Hieno runo on tämäkin. 
Niin kuumana on tässä, runon minän palava rakkaus, että se roihuaa jossakin muualla varmasti aivan samaan tapaan ja saa sateentekijää etsimään.
Upeasti runosi tuo suuret tunteet esiin jälleen kerran.
Tykkäsin tästä!
Voimakas, hyvä runo.
Erittäin voimakasta tunnetta on tässä!
Upeasti kuvattu.
Niin se tämäkin tekee, olet mahtavan taitava tunnekuvaaja
Se sade tulee, on jo lähellä, kuuletko? Surullinen mutta toiveikas runosi :)
 
Onpa todella syvällisen koskettavaa tunnelmaa runossasi <3
Vilvoittavat kevätsateet saapuvat ajallaan.
Sitä sadetta odottaen, koskettava runosi.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut