Tiskaan yhden ihmisen astioita
yhtä haarukkaa
lautasta
lasia
Ja kuvittelen varjon seinälläni Sinuksi
Kosketan sen kättä
se koskettaa
takaisin
kättäni
minua
Sieluani se koskee
Satuttaa
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Varjot eivät satuta
Runoilija Mystis
![Käyttäjän <span class="sydan sydan-vihrea"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Mystis kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-988-1592471122.jpg?itok=JxlFdbCX "Käyttäjän <span class="sydan sydan-vihrea"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Mystis kuva")
♥
nainen
Julkaistu:
1104
Liittynyt: 1.8.2007
Viimeksi paikalla: 6.1.2025 2:28
Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
2.4.1967
Facebook:
Sinun pitää ymmärtää
vain tämä yksi asia
Minun suteni
Kun sen on nälkä
minä ruokin sen
Minä yksin
Vaikka omalla lihallani
- - -
Teitte minusta kuukauden runoilijan 9/17
...ja taas 8/18
Lopettakaa jo :D
vain tämä yksi asia
Minun suteni
Kun sen on nälkä
minä ruokin sen
Minä yksin
Vaikka omalla lihallani
- - -
Teitte minusta kuukauden runoilijan 9/17
...ja taas 8/18
Lopettakaa jo :D
Miljoonittain kiitoksia <3
Käyttäjän kaikki runot
Sivut
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- 6
- 7
- 8
- 9
- …
- seuraava ›
- viimeinen »
Kommentit
Herkkä, kaihoisa, hieno runo...tykkään oikein paljon
Tämä runo kertoo suuresta rakkaudesta ja pienestä erosta. Tai sitten suuresta yksinäisyydestä ja kaipauksesta. Molemmissa tapauksissa sieluun sattuu. Hieno on runosi.
Mielenkiintoinen runo, tästä assosioituu jokaisella lukukerralla eri asioita, tunnelmia.
Runosi upea ja herkkääkin herkempi
sulkakynä, sinun kaunis ja herkkä puoli..
Todellam upea runo tämä. Kaksin se on kauniimpaa, vaikka vaan varjoa koskettaa.
Tää on hyvä. Varjot eivät satuta. Satuttavat.
Kyllä tämä koskettaa myös lukijaa yksinäisyydellään..
Hui, onpas koskettava runo, ihan todella. Jämähdin tunteeseen.
Tämä runo tuli lähelle, kosketti ja satutti. Eli hyvä!
Värähdyttää tämä.
Samaa herkkyyttä on tässäkin ja kaipuu voimakkaampana vielä.
Tuo varjojen leikki onkin ehkä konsti lievittää sielun tuskaa, joka kuitenkin hiukan voimistuu, kaipuun tavallaan materialisoituen seinällä, vajona kosketeltavaksi, joten ei ihme, jos se sielua koskee. Sielu haluaisi tuntea kosketuksen iholta, kuten varmasti myös kaipuun kohdekin.
Kaunis runo rakkaudesta.
Tykkään, tökkäään, pidän ja rakastan <
Tämä kyllä kolahti heti. Oikein kunnolla. Huhhuh!
Surullinen sävy runossasi, mutta kauniisti kirjoitettu. :)
Sivut