Pitkän päivän ilta
ihan liian pian
Niin kuin aina
Kun voisi jatkua
ikuisuuksiin
Satu
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
19. päivä...
Runoilija Mystis
![Käyttäjän <span class="sydan sydan-vihrea"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Mystis kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-988-1592471122.jpg?itok=JxlFdbCX "Käyttäjän <span class="sydan sydan-vihrea"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Mystis kuva")
♥
nainen
Julkaistu:
1104
Liittynyt: 1.8.2007
Viimeksi paikalla: 5.3.2025 20:22
Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
2.4.1967
Facebook:
Sinun pitää ymmärtää
vain tämä yksi asia
Minun suteni
Kun sen on nälkä
minä ruokin sen
Minä yksin
Vaikka omalla lihallani
- - -
Teitte minusta kuukauden runoilijan 9/17
...ja taas 8/18
Lopettakaa jo :D
vain tämä yksi asia
Minun suteni
Kun sen on nälkä
minä ruokin sen
Minä yksin
Vaikka omalla lihallani
- - -
Teitte minusta kuukauden runoilijan 9/17
...ja taas 8/18
Lopettakaa jo :D
Miljoonittain kiitoksia <3
Käyttäjän kaikki runot
Sivut
- « ensimmäinen
- ‹ edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- 6
- 7
- 8
- 9
- …
- seuraava ›
- viimeinen »
Kommentit
Kuutamoinen katu
tai hopeainen suksen latu
kullan kanssa
jatkaa iltaa
vaikka aamuun asti
Joskus päivät vaan vilahtaa ohi
Satu ja Taru sisarukset niin kauniit ja hellät.. Matkoja he tarjoavat minne vaan ja takaisin.. Heidän kanssa aika liitää, ei ikinä riitä.. Lysti loppuu kesken.. Jää kaipaamaan lisää.. kuten sanailuasikin
Niinpä, sitä roikkuu viime minuuteista kiinni,
ihanan päivän liepeissä. Mutta onneksi sadun voi aamusta alkaa uudelleen ja toivoa, että se jatkuu...jatkuu...jatkuu ;)
Ihanaa olisi kuvitella, ettei pimeä putoaisikaan... no, sitten kesällä :-)
Ei aika riitä ihmiselle, se elää vain itselleen :)
Niinpä ne päivät joskus menee liian nopsaan.
Sivut