Valon kaupunki

Runoilija Mystis

Kun ajoin eilen kaupunkisi ohi
risteyksien ja siltojen yli
ja yli päivänvalon
hämärän rajaa

Minä ajattelin häntä

Enhän minä voinut olla
ajattelemattakaan

Kun näin kaikki ne valot
kulkemillanne kaduilla
ja talojen ikkunoilla

Siinä valon kaupungissa

Hän varmaan rakasti Sinua
hyvin hyvin paljon
ja enemmän

Enemmän kuin minä
tai Sinäkään

Koskaan ketään

Sillä hänhän ne valot sytytti
Sinua varten palamaan

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

kun elämää jo pitkän matkaa kulkenut on muistojenkoppaan paljon täytettä syntynyt

Minä Näin tämän runon... En tiedä, mistä elokuvasta se kohtaus tuli mieleeni, mutta se kosketti silti..

Niin teki, mutta myös sinua varten=)
Ajattelin tulkita tään hartaan tunnelman runoksi=)

Kaunista, tosi kaunista...hieno runo

Joulukuun aurinko on VAIKUTTAVA.

Kaunis muisteloruno jo aiemmin olleesta muistojen kultaiseen kirjaan tulostuneesta ajasta,
joka silloin kun fyysisesti lähellä on, aina haluaa palata hetkeen kuluvaan.

Kaunis on runo.

Reissulla paikat ovat muistoja täynnä... jos entisiä muistaa. Tämä runo kauniisti muistaa.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut