En ole unohtanut sinua, kauriinkatse.
Olet yhä keveä, valokuvan negatiivi elämänviivalla. Minuun.
Hengität sisään minuutit, tunnit ehkä päivän, kaksi.
Minä kuron ajan, niiden yltä. Alhaalta niitä vasten, kämmensyrjään.
Rakennan kuviota valmiiksi. Kestät sen.
Viljapellot. Mustan.
Helmenvaalean.
On karsittava aihioita pois. Reunoja. Vesileimoja.
Tilaa tulla näkyviin, kokonaan. Omenankukantuoksu, savu ja tuli.
Tartu pyörään, aja rantaan. Katsele syksyn viimeiset ruusunnuput. Ne ovat sinun, sinua. Hauraita, eläviä. Kuningattarien alut.
Älä pelkää, minä suojaan sinut tänään.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunista tekstivirtaa, kohti helteistä syskyä.
Kaunis ja vahva 💪 runo
Kaunis ja vahva 💪 runo
Kaunista tekstivirtaa, kohti helteistä syskyä.
Kaunis ja vahva 💪 runo
Kaunista tekstivirtaa, kohti helteistä syskyä.
Kaunis, mystinen, taianomainen.
Ja miten hyvältä tuo loppu tuntuukaan.