mamman maitoruokia
maiskutellen muistelen
piirakoita, munavoita
hopeateetä hohtavaa
vaan tulipahan käänne
ranskanperunoineen
ja häpiä miiliä vaan
lapsill' kiirusti tarjotaan
pitäkää vaan päänne
minä olen muinaisjäänne
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Adastra | jälkipuhe | 4.12.2006 | 2 | Runo |
| Adastra | mielen tila | 15.11.2006 | 4 | Runo |
| Adastra | Maria | 15.11.2006 | 3 | Runo |
| Adastra | Nimetön | 10.11.2006 | 1 | Runo |
| Adastra | Nimetön | 10.11.2006 | 1 | Runo |
| Adastra | elämäni ensimmäinen | 9.11.2006 | 9 | Runo |
| Adastra | kantava unelma | 9.11.2006 | 3 | Runo |
Kommentit
Aijaa! Niinkun biisi, vai? Entäs loppu?
Häpi miilissä kyllä tänään löytyy, vaan ikävä tuli mammaa ja karjalanpiirakoita, niitä aitoja tarinoiden kera pyöriteltyjä! Ihastuttavan pirteä, kantaaottava ja tunteella tehty on runosi.
Tyhmä ei yhistä nimmee mitenkää. ???
Ihanan hykerryttävä!
Minäkin muusista ja lihapullista tykkään, eipä oikein nämä pullamössähamburgerit maistu. Mamman maistuvat mielessäni aina ;-)
hihh hauska runo tämä, kyllä kotiruoka vaan on parempaa!
ihana kaunis runo, nostalgiaa, retrotyyliä ihan mitä vain mutta pidän siitä, hopeatee, kuinka olen vuosia toivonut että *joku jakaisi kanssani sen ajan kun juon *hoppista* tämä sai taas muistamaan senkin, mahtava runo sinulta
Just näin, hyvä!
:-)
Kotiruoka kunniaan.
Mun kolmikymppinen tyttö leipoo ruisleivänkin itse, vaikkei äiti ole opettanut. Ja kun kotikokkaus alkaa olla trendikästä, voi häpimiilibisnes hiipua.
Sivut