Miljoonia tarinoita
onpi sarallain.
Yötä kynnän yksinäni
murheet muistonain.
Kyyhkyemo siivillänsä
pesäänsä vain suojaa.
Oottaa yössä ylkäänsä
maitotilkan tuojaa.
Peltikattoon sade soittaa
tummemmaksi taivas käy.
Sielu tiiman tunnelmoittaa
ei kajastusta vielä näy.
Räystäskourut puuttuu vielä
- telineillä pulun pesä.
Hiljaa hautuu munat siellä
jatkuu elokuuhun kesä.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Adastra | mielen tila | 15.11.2006 | 4 | Runo |
| Adastra | Maria | 15.11.2006 | 3 | Runo |
| Adastra | Nimetön | 10.11.2006 | 1 | Runo |
| Adastra | Nimetön | 10.11.2006 | 1 | Runo |
| Adastra | elämäni ensimmäinen | 9.11.2006 | 9 | Runo |
| Adastra | kantava unelma | 9.11.2006 | 3 | Runo |
Käytämme evästeitä varmistaaksemme mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Jatkamalla sivustomme käyttöä hyväksyt käyttöehdot ja evästeiden käytön.
Kommentit
Linnut ovat mukavia ystäviä.
Kaihoisaa ja odottavaa. Hyvä, kun on rakenteilla- pesä!
kaunis herkästi runoiltu, haikeansuloinen tunnelma
Ja tarinoista tämä on jotenkin niin hellyttävä ja aito. Yössä yksinäinen runoilija, miettii... ja pulut kujertaa räystään alla. Aamu kohta sarastaa ja murheet lentää pulun siivellä maailman tuuliin ;-)
Koskettava.Kolahti.
Turvassa omassa sopessaan ajatukset ja linnut :)Z*
Sivut