Riippusillan
natisevat laudat
Hauraat köydet
kaiteina
Olimme
tuulille alttiina
Pelkoa jokaisella
askeleella
Vanhojen lautojen
valittavaa natinaa
Kestääkö silta
vai pettääkö se
Uskoimme
sen kestävän
ja jatkoimme
käsi kädessä
Pääsisimmekö
yli syvän kuilun
elämäämme
Selite:
M <3
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Riipaiseva tunnelma vetoaa tässä runossasi, elämän nuoralla tanssimisen jalo taito.
Yhdessä on aina parempi kulkea, kaatua toisen syliin, jos on kaatuakseen.
Mukavaa mielenmaiseman maalailua.
Tuttua tunnetta runossasi. Tästä voi tulkita monenlaisiakin pelkoja, joita eri elämäntilanteissa kohtaa. Elämän etsintää ja rohkeuden hakua elää omaa elämäänsä. Hieno.
Miten kaunista runoilua...Mitä kauneinta sanomaa...
Rakkaus selättää vanhan riippusillan natisevat laudat ym
Todella Upea runo.
Hieno, osaat kirjottaa:)
Hienosti kirjoitat elämän hauraudesta.
Upea runo.
Koskettavan kaunista runoutta. Sellaista jonka äärelle on hetkeksi pysähdyttävä. Huokaistava ja kiitettävä.
luottamus,yx tärkeimmistä asioista....
Kuin täyttä elämää jokaisena päivänä kuvaa runo. Vaikka huojuu ja heilahtelee, silta kestää, yhdessä se on hyvä ylittää. Upea runosi! *kiitokseni*
Vaikuttavaa tekstiä, ja upeita kielikuvia. Pidin ja paljon!
Upeasti kuvattu yhdessäselviytymistarina.
Sivut