Viilsi
syvän haavan
petetyn sydämeen
sieluun
Vei luottamuksen
ihmisiin
Luulitte
pettäjän päässeen
helpommalla
Ei
ei hän päässyt
Petoksellaan
tuhosi
osan omaa sieluaan
Luottamuksen
itseensä
Hän sai
syvän viillon
omaankin sydämeensä
Menettäen
luottamuksen
ihmisiin
Voiko keneenkään
enää luottaa
eihän hän ollut itsekään
luottamuksen arvoinen
Ei silloin
Miten on tänään
Selite:
Menneisyydestä
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
aika raakaa totuutta runossa on, ihmisten on aina
helppo tuomita toinen, mikä johti siihen, sen tietää
vain yksi, jos tietää ja tuo mikä pahinta, kun ei luota itseensä, miten voi luottaa muihin, moralisoikoon viisaat ja pyhät, mut vanha klisee,
olemme vain ihmisiä ja kivittäköön ne joiden sydän on kivikova:) upea runo!
Totta,pettäjän tie ei ole helppo..kuten ei petetynkään.Koskettava runo.
Hieno runo. Todenmukaista tekstiä. Pidän tästä.
"Hän sai
syvän viillon
omaankin sydämeensä
Menettäen
luottamuksen
ihmisiin.."
Tuo kohta kolahtaa todella. :)
Kyllä pettäjä pettää myökin itseään ja saa siitä oppia.En hyväksy enkä pidä pettämisestä:) Kuten laulussakin sanotaan juuri otsikon nimisessä, että "pettäjän tie on tuskainen käy harhaan":-)
syvältä koskettava runo
Totuus asustaa tässä runossasi! Ei tiedä, kuinka montaa ihmistä, itseään mukaanlukien, loukkaa. Luottamuksen ansaitseminen onkin sitten vaikea asia, kuten tuossa lopussa käsittääkseni viittaat!
Pettäjä pettää myös itseään ja nenilleen saa. =/
En arvosta pettämistä!
Surullisesta asiasta kaunis runo. *
kiitos kommenteista :D tää on hyvä runo.. tää jotenki kosketti mua..
Sivut